ARVOSTELU: Yukio Mishima: Elämä myytävänä

”Nykyään ihmiset tietävät kaiken hinnan, mutteivät minkään arvoa.” – Oscar Wilde

Toinen maailmansota suisti Japanin henkiseen tyhjiöön. Yukio Mishima kirjoitti teoksensa Euroopan ”hulluna vuotena” 1968. Tuolloin globaali, vasemmistolainen opiskelijaradikalismi heijastui myös Japaniin. Nopea talouskasvu ja massakoulutus saivat nuorison etsimään identiteettiään merkitystyhjiön nollapisteessä.

Romaanin päähenkilö on Hanio Yamada, 27 -vuotias mainosmies, joka epäonnistuu itsemurhassa. Uuden yrityksen sijaan hän laittaa elämänsä myyntiin. Kapitalismissa jopa ihmiselämästä tulee kauppatavaraa.
Vaikka kyseessä on Mishiman tavallisesta eroava viihteellisempi tyyli, niin kirjan voi nähdä myös aikansa dokumenttina. Varsinkin jos ottaa lukuun Misihiman vain vuosi myöhemmin käymän kuuluisan väittelyn opiskelijaradikaalien kanssa. Sitä seuraavana vuonna hän päätyi itse rituaaliseen itsemurhaan. Jälkikäteen ajatellen romaanin Hanion vaiheet kuvaavat kirjoittajan omia elämänmittaisia kuolemaan liittyviä pakkomielteitä.
Tuonen Portin kalmismi, konsensustodellisuuden kritiikki ja merkityksen etsintä pakottavat noteeraamaan tällaiset tarinat.

Nykyisen kulttuurisodan keskellä ei voi kuin harmitella polarisaation vaientamaa älyllisen väittelyn puutetta. Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin dokumenttielokuvaan Mishima: The Last Debate on tallennettu ikoninen kuvaus kahden radikaalin maailman kohtaamisesta. Kuten talvisodasta tiedämme, niin mikään ei yhdistä kansaa yhtä tehokkaasti kuin yhteinen vihollinen. Yukio Mishiman ja vasemmisto-opiskelijoiden kohdalla se oli sieluton moderni yhteiskunta byrokratioineen.

Kertomuksen yhteys Faustiin on ilmeinen, vaikkakin päälaellaan: Faust myy sielunsa saadakseen kaikkea aineellista, mutta Hanio elämänsä, koska hänellä ei ole mitään.
Ateistiselle ihmiselle jää jäljelle ainoastaan oma liha biologisena hyödykkeenä tai jätteenä. Paholaisena näyttäytyy urbaani arki.
Yhteiskunnan muututtua pelkäksi kauppapaikaksi ja kansalaisten kuluttajiksi jäljelle jää vain hintalappu ja tyhjät, torakkamaiset mainospuheet.

Kenen sinä annat määritellä hintasi? Onnistuuko se meiltä itseltäkään?

Elämä myytävänä aloitti Kustannusosakeyhtiö Sammakon Mishima -käännösten julkaisusarjan, jota kannattaa seurata.

Alun Oscar Wilden sitaatista enemmän hänen romaanissaan Dorian Grayn muotokuva ja näytelmässä Lady Windermere´s Fan.
Lisäksi tarvitaan jokaisen sivistyskodin välttämättömyys Naamioiden totuus ja muita esseitä.
Ymmärtääkseen Mishimaa on syytä tietää hänen suhteestaan eurooppalaiseen estetiikkaan ja kulttuuriin. Suhde Oscar Wildeen oli erityisen syvä.

Niin Wilde kuin Mishimakin rakensivat elämästään kokonaistaideteoksen, joka oli alituista kaupankäyntiä olemassaolosta. Keskiluokkaisen moraalin haastamista kauneuden nimissä.

Elämä myytävänä -romaanin voi nähdä käänteisenä Dorian Grayn muotokuvana. Molemmat käsittelevät hedonismia ja halua välttää tavanomaiset seuraukset, mutta kirjailijat lähestyvät teemoja vastakkaisista suunnista.
Kuolemaa pelkäävä Dorian Gray myy sielunsa säilyäkseen nuorena ja kauniina. Elämään kyllästynyt Hanio Yamada myy henkeään, koska ei välitä sen säilymisestä. Tämä on Mishimalle tyypillistä nihilismiä. Dorian Grayssa näemme Oscar Wilden hedonistisen dandyn, joka ilmentää hänen estetiikkaansa.
Viimein moraalinen vastuu ja kuoleman pelko kääntyvät päälaelleen, palauttaen molemmat miehet takaisin inhimilliseen todellisuuteen.

Kirjoittanut: Carita Hännikäinen